安装 Steam
登录 | 语言
繁體中文(繁体中文) 日本語(日语) 한국어(韩语) ไทย(泰语) български(保 利亚语) Čeština(捷克语) Dansk(丹麦语) Deutsch(德语) English(英语) Español-España(西班牙语 - 西班牙) Español - Latinoamérica(西班牙语 - 拉丁美洲) Ελληνικά(希腊语) Français(法语) Italiano(意大利语) Bahasa Indonesia(印度尼西亚语) Magyar(匈牙利语) Nederlands(荷兰语) Norsk(挪威语) Polski(波兰语) Português(葡萄牙语 - 葡萄牙) Português-Brasil(葡萄牙语 - 巴西) Română(罗马尼亚语) усский(俄语) Suomi(芬兰语) Svenska(瑞典语) Türkçe(土耳其语) Tiếng Việt(越南语) Українська(乌克兰语) 报告翻译问题
Istuin muumilaakson rannalla, kun kuulin takaani ääntä. Mielessäni mietin ajatuksillani, onkohan se nuuskamuikkunen. Silmäni kuitenkin analysoivat tämän väittämän vääräksi, ja edessäni kohosi jäärouva. Eniten silmäni kiinnittivät katsettani hänen alapäähänsä. Siellä se oli! Jäinen outie vittu. En uskonut, mitä silmäni näkivät. Huomasin, että kyseessä ei ollutkaan jäärouva. Edessäni seisoi jylhä näky, koko kansan ville haapasalo! Silmäni eivät jälleen kerran uskoneet näkemäänsä. Ville Haapasalon parran alta kuului mörinää. Georgialainen perinneherkku, THÖ juustoleipä. Nyt pakastealtaissa. Muista lämmittää ennen syöntiä. Kuin salamasta, huomasin, että haapasalo oli hävinnyt kuin nuuskamuikkunen etelään. Jäljellä oli vain rasvainen herkku, jonka jälkeen ei tarvitse rasvata huulia, ja jonka kanssa punaviini maistuu. Menin muumitaloon ja lämmitin hazsapurin.