Інсталювати Steam
увійти | мова
简体中文 (спрощена китайська) 繁體中文 (традиційна китайська) 日本語 (японська) 한국어 (корейська) ไทย (тайська) Български (болгарська) Čeština (чеська) Dansk (данська) Deutsch (німецька) English (англійська) Español - España (іспанська — Іспанія) Español - Latinoamérica (іспанська — Латинська Америка) Ελληνικά (грецька) Français (французька) Italiano (італійська) Bahasa Indonesia (індонезійська) Magyar (угорська) Nederlands (нідерландська) Norsk (норвезька) Polski (польська) Português (португальська — Португалія) Português - Brasil (португальська — Бразилія) Română (румунська) усский (російська) Suomi (фінська) Svenska (шведська) Türkçe (турецька) Tiếng Việt (в’єтнамська) Повідомити про проблему з перекладом
Istuin muumilaakson rannalla, kun kuulin takaani ääntä. Mielessäni mietin ajatuksillani, onkohan se nuuskamuikkunen. Silmäni kuitenkin analysoivat tämän väittämän vääräksi, ja edessäni kohosi jäärouva. Eniten silmäni kiinnittivät katsettani hänen alapäähänsä. Siellä se oli! Jäinen outie vittu. En uskonut, mitä silmäni näkivät. Huomasin, että kyseessä ei ollutkaan jäärouva. Edessäni seisoi jylhä näky, koko kansan ville haapasalo! Silmäni eivät jälleen kerran uskoneet näkemäänsä. Ville Haapasalon parran alta kuului mörinää. Georgialainen perinneherkku, THÖ juustoleipä. Nyt pakastealtaissa. Muista lämmittää ennen syöntiä. Kuin salamasta, huomasin, että haapasalo oli hävinnyt kuin nuuskamuikkunen etelään. Jäljellä oli vain rasvainen herkku, jonka jälkeen ei tarvitse rasvata huulia, ja jonka kanssa punaviini maistuu. Menin muumitaloon ja lämmitin hazsapurin.